Hossan aika
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi maamme 40. kansallispuisto avataan ensi kesäkuussa. Tuhansia vuosia asuttu Hossan alue on retkeilijän miniparatiisi Kainuun kristallinkirkkaiden vesien keskellä.
Teksti ja kuvat: Tea Karvinen
[two_third]
Ennen Hossan retkiäni kuulin kollegaltani, että suurin kiitos Hossan pääsemisestä kansallispuistoksi kuuluu Matti Vainiolle. Metsätalousinsinööri ja Metsähallituksen entinen työntekijä, seisoo Muikkupurolle menevän polun luona ja virnistää harmaiden viiksiensä lomasta.
”Tässä yövyin teltassa vaimon kanssa vuonna 1975, kun päädyin ihan sattumalta ensimmäistä kertaa Hossan kairaan.”
Maisema lumosi peräpohjolan suontallaajan, jängän jätkän. Kertoipa hän siinä samalla vaimolle toiveen siitä, josko pääsisi tänne joskus töihin.
Saman vuoden joulukuussa toive toteutui.
[/two_third][one_third_last]
[/one_third_last]
Iso- ja Keski-Valkeinen järvien välissä kulkee kankaalla matala puro, Muikkupuro, jonka hiekkapohja välkehtii auringossa. Muikkupuron alueeseen kiteytyy tulevan kansallispuiston vetonaulat: käsittämättömän kirkkaat vedet harjumaisemineen ja lähteineen.
Istahdan Vainion kanssa Muikkupuron laavulle. Kesäkuun alun päivän ilmassa on vielä kevään herkkyyttä kun kuusenkerkät loistavat kirkkaanvihreinä. Vainion lempikukka suopursu tuoksuu voimakkaasti.
Ei Hossa ole vain kirkkaita, kalaisia vesiä ja helppokulkuisia männikkökankaita. Tällä selkosella on myös kuusikoita, aapasoita, Julma-Ölkyn kanjonijärvi ja paljon ihmishistoriaa. Polkuja on satakunta kilometriä ja melontareittejä vielä enemmän, kun Hossan ydinalueeseen yhtyvät joet otetaan mukaan. Retkeilijän palveluvarustus on Suomen monipuolisin, Vainio listaa.
Jo 1930-luvulla Hossan nimi vilahti ensimmäisten mahdollisten kansallispuistojemme listalla. Presidentti Urho Kekkonen vieraili Hossassa usein. Vuonna 1973 Apu-lehti haastatteli presidenttiä ja kysyi Kekkoselta minne hän asettuisi asumaan Suomessa, jos voisi muuttaa Helsingistä.
”Suomussalmen Hossaan tai Itä-Kuusamoon, josta vedet virtaavat Neuvostoliittoon ja taimen nousee sieltä”, Kekkonen vastasi.
Vuonna 1979 Hossaan perustettiin valtion retkeilyalue. Polku- ja taukopaikkaverkostoa lisättiin ja kunnostettiin. Rakennettiin uusia vuokrakämppiä. Pian tulivat latuverkostot. Vainio oli suunnittelutyössä mukana. Työvoimaa riitti.
Luontokeskus rakennettiin 1990-luvun alussa, samoin sukellustukikohta ja Karhunkainalon leirintäalue. Kalastuspalveluita kehitettiin.
Alkuaikoina asenne kansallispuistoa kohtaan oli epäilevä.
Paikallisten mielipiteet alkoivat muuttua pikkuhiljaa vasta kun Metsähallituksen metsähakkuusuunnitelmat levittäytyivät myös retkeilyalueelle ja yhä hienoimpiin metsiin.
Ymmärrettiin, että vain kansallispuisto-status pelastaisi Hossan metsät lisähakkuilta.
[one_half]
Vainio alkoi ajamaan asioita kansallispuisto-statuksen saamiseksi 2010-luvun alussa. Työ Metsähallituksessa oli jäänyt jo vuosia aiemmin.
”Oli syksy 2011 kun sain eräänä päivänä soiton kaveriltani, joka asui mökillään Hossassa. Hän kertoi, että nyt kaivinkoneet ovat töissä Honkavaaran laidalla, Variskankaalla.”
Vainio meni katsomaan tilannetta, otti kuvia kännykällään ja lähetti niitä matkailuyrittäjille ja tutuille. Kuvat olivat saman tien lehdissä.
Tieto levisi ja asia sai julkisuutta. Tie rakennettiin loppuun mutta suunniteltuja 100 hehtaarin hakkuita ei koskaan tullut.
[/one_half]
[one_half_last]
PAIKAN NIMET
Hossan paikannimistö kertoo kulttuurien kohtaamisesta. Jälkensä ovat nimistöön ovat jättäneet saamelaiset, karjalaiset ja suomalaiset.
Kaikkiin paikan nimiin on faktapohja. Lihapyörre on ollut lihan säilytys paikka kesällä. Lihoja on säilytetty veden alla veden kylmyyden ja pyörteiden takia.
Hevonperseenmutka vie uittoaikaan. Julma-Ölkyn Ölkky tarkoittaa rotkoa. Sitä on käytetty myös metsästykseen, riistaa on ajettu kalliolta alas veteen. Siellä on menetetty myös ihmishenkiä. Se on julma, ei anna anteeksi.
[/one_half_last]
Liikenteen solmukohta
Ajelemme autolla Huosiharjun laitaa kohti luontokeskusta. Silta ylittää Huosivirran.
”Tässä on mennyt aikoinaan vesireittien valtatie Pohjanlahdelta Vienanmerelle, ihmiset ovat veneellä kulkeneet tästä. Huosivirta oli vilkasliikenteinen vesistön solmukohta”, Vainio kertoo.
Pohjanlahti-Vienanmeri –reitin lisäksi tästä kulki reitti Laatokalta Jäämerelle.
Asfalttitie kulkee harjun ja järven välissä, vesi on vain muutaman metrin päässä. Ohitamme kivikautisen asuinpaikan, joita täällä on runsaasti.
Alueen vesiretkeilyreitit ovat pääosin helppoja, ja monet niistä soveltuvat aloittelijoillekin.
Hossan tarina on avautunut viimeisten 10 000 vuoden ajalta eri inventointien tulosten pohjalta. Kesällä 2012 viimeinenkin palanen saatiin paikalleen, kun Metsähallituksen arkeologi Oili Räihälä kartoitti viimeisten satojen vuosien aikana syntyneitä ihmisen jälkiä Hossassa. Reilu kolmannes tarkastetuista kohteista oli aiemmin dokumentoimattomia. Kaikki 85 kulttuuriperintökohdetta kertovat alueen tervanpoltosta, poronhoidosta, metsätöistä, niittytaloudesta ja kalastuksesta.
Elannon repiminen selkosista vaati vuosien suunnittelua ja sitkeyttä. 1800-luvulla Kainuu eli tervanpoltosta. Hossasta löytyy kymmeniä tervahautoja. Kun terva ei käynyt enää kaupaksi, siirryttiin metsätöihin. Suurten savottojen ajoilta 1950-luvulta löytyy yhä uittorakenteita ja savottakämppiä, joita on kunnostettu autio- ja varaustuviksi.
Sota-aikana tänne lähetettiin kalastuskuntia hankkimaan ruokaa sotilaille. Hauki on ollut lohikalaa arvostetumpi, koska sitä pystyttiin suolaamaan ja säilyttämään.
Monipuolinen melontakohde
[one_half]
Hossan alueella on noin 130 lampea ja järveä, ja vesireittien kohtauspaikalta löytyy myös paljon virtavesiä.
Täällä ei voi liikkua etteikö vesi näkyisi. Kolme vesistöä, Perangan, Somerjoen ja Iijärven vesistöt yhtyvät Hossassa.
Alueen vesiretkeilyreitit ovat pääosin helppoja, ja monet niistä soveltuvat aloittelijoillekin. Reitit ovat enimmäkseen kapeita jokia, jotka välillä pullistuvat lammiksi ja järviksi.
Pitkä-Hoiluan pohjoisranta ja Papinpetäjä Hossanjärvellä ovat hyviä lähtöpaikkoja järvimelontaa toivovalle.
Hossan vesiretkeilyopas kertoo selkeästi neljän eri reitin reittikuvaukset koskineen: Julma Ölkky-Somer-Hossa, Iijärvi-Hossa, Peranka-Hossa sekä Hossa-Juntusranta.
Oppaan laatija on kokenut, 40 vuotta Hossan vesiä ja polkuja kolunnut Veli-Matti, Weltsu, Lehtonen.
[/one_half][one_half_last]
NÄHTÄVYYDET
Kuusamon Julma-Ölkyn kanjonijärvelle pääsee kesäisin veneristeilyllä. Kanjonin ympäri kiertää vaativa 10 km Ölökyn Ähkäsy -kävelyreitti. www.julmaolkky.fi
Värikallio, jossa tuhansia vuosia vanhoja ja hyvin säilyneitä kalliomaalauksia eläimistä ja ihmisistä. Lyhyin kävelymatka Värikalliolle on Lihapyörteen parkkipaikalta (3,4 km). Paikalle pääsee myös kanootilla/veneellä Somerjärven Kotaojan veneenlaskupaikalta. Alueella uusi katselulava sekä katettu taukopaikka.
Lukuisat muut kulttuuriperintökohteet, joissa näkyy ihmisen jälki vuosisatojen ajalta: mm. porokatiskat, pyyntikuopat, kalapadot, uittotammet, tervahaudat, niittyladot ja myllyt.
[/one_half_last]
[one_half]
Lehtonen tarkistaa kesäkuun alussa Somerjärvi-Hossa –reitin, joten lähden hänen ja toisen Hossa-konkarin, Jaana Konttisen matkaan.
Lähtömme on Somerjärven pohjoisrannan Kotaojan veneenlaskupaikalta. Lyhyen melontamatkan jälkeen saamme ihmetellä Värikallion tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia.
Seuraavaa osuutta, Somerjärvi-Laukkujärvi reittiä, en voi suositella kuin kokeneille melojille ja silloinkin alkukeväästä korkean veden aikaan.
Kajakin pohja kolisee vähän väliä.
Toinen ongelma on hiekkaharjujen eroosiosta johtuva rantapenkereiden sortuminen ja sen seurauksena puiden kaatuminen virtaan.
Parempi lähtöpaikka tälle koskireitille on Laukkujärven koillisnurkka.
Pieni Puukkojärven autiotupa toimii yöpymispaikkanamme.
Seuraavan päivän reitti on sopivan vaihteleva osuus pikkukoskia ja pieniä järviä Hakokosken ja Torkonluikean kautta Papinpetäjälle, lähelle luontokeskusta.
Laukkujärveltä lähdettäessä Hakokosken alempi koski on reitin vauhdikkain. Sen laavulla nautimme evästä.
[/one_half][one_half_last]
[/one_half_last]
”Kyllä ne nälkämaan laulun sanat Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa sopivat hyvin tähän maisemaan. Kainuun ja Hossan ankea korpi on sielunmaisemaani”, Konttinen miettii.
Lehtosen mielestä Hossasta löytyy erämaan tuntua. Kesämökkejä ei juurikaan ole. Itään päin mennessä tulee nopeasti raja vastaan. Muihin ilmansuuntiin matkatessa isot asutuskeskukset ovat 80-100 kilometrin päässä.
[one_half]
Suomen pohjoisimmat kalliomaalaukset
Hossan kenties vaikuttavimmat nähtävyydet ovat kaukaista historiaa huokuvat Julma-Ölkyn kanjonijärvi ja sieltä kolmisen kilometrin päässä sijaitseva Värikallion kalliomaalausseinä.
Nuori pariskunta hiihteli keväthangilla Somerjärvellä vuonna 1972. Valtavan kallion seinässä olevat maalaukset herättivät kiinnostuksen. Tieto niistä levisi mutta kaikki paikalliset eivät pitäneet ajatuksesta, että pyhänä tai salaisena paikkana pidetty kallioseinä toisi alueelle turistivirran. Seuraavana vuonna alueella mökin omistanut mies kävi peittämässä seinän tervalla. Tärkeä kulttuuriperintökohde oli tuhottu.
Onneksi luonto tuli avuksi. Parissa vuodessa terva haihtui seinästä, ja maalaukset tulivat taas näkyviin.
Maalaukset kertovat pohjoisen kansojen sen aikaisesta maailmankuvasta.
Kalliosta on tunnistettu yli 60 erilaista kuviota: kolmiopäisiä ihmishahmoja, lintuja, hirviä ja muita eläimiä sekä Suomen kalliotaiteen ainoa karhukuvio.
Väriaineena on käytetty puna- ja keltamultaa, jota on saatu kuumentamalla rautapitoista savea. Seosaineena on käytetty verta, rasvaa tai munankeltuaista.
[/one_half]
[one_half_last]
[/one_half_last]
Maalaukset kertovat pohjoisen kansojen sen aikaisesta maailmankuvasta.
”Paikka kuvaa muinaista maailmankaikkeutta. Veden alla on Tuonela, kuolleitten valtakunta. Kalliopinta edustaa ihmisen asuttamaa todellisuutta ja taivas henkien asuttamaa paikkaa, kertoo uskontotieteen professori Juha Pentikäinen muutama päivä aikaisemmin asennetulla uudella katselulavalla kallioseinän vieressä.”
Aivan viereen ei pääse kuin talven jäillä tai veneen kyydissä.
Pentikäinen arvioi Hossan maalausten iäksi 7000-8000 vuotta, saman ikäisiksi kuin Vienan meren rannalla olevat kalliomaalaukset.
Aivan kuten Värikallion lakea, myös Julma-Ölkyn korkeita kallioseinämiä on käytetty kauan sitten peuran pyynnissä. Eläimet on ajettu kallion laelta alas veteen.
Julma-Ölkky on suurin kolmesta Suomessa olevasta maan halkeamaan syntyneestä kanjonijärvestä. Vene- tai kanoottikyydin lisäksi sitä voi ihailla ylhäältä käsin patikoiden 10 kilometrin rengasreitin.
Kanjonijärven yli suunnitellaan riippusillan rakentamista.
Pyöräily häiriintyy maisemista
”Olemme mykistyneitä ja yllättyneitä.”
Kaksi maastopyöräilijää pitää taukoa Pitkä-Hoiluan nuotiopaikalla. Kyselen heiltä mielipidettä Hossan reiteistä. Teknistäkin maastoa löytyy mutta vastapainoksi myös sopivan rentouttavaa ja fiilistelevää ajamista.
Juttelen myöhemmin Taneli Kaakisen kanssa, joka on maastopyöräillyt alueella useiden vuosien ajan. Mies on palkattu suunnittelemaan Hossaan virallisia maastopyöräreittejä, jotka perustuvat olemassa oleviin patikointireitteihin. Ne tarjoavat ajettavaa niin aloittelijoille, jonkin verran maastopyöräilleille kuin aktiivisille harrastajillekin.
[one_half]
Merkittyjä maastopyöräreittejä tulee reilut 80 kilometriä.
Pyöräily on nyt sallittua kaikilla merkityillä poluilla. Todennäköisesti tulevan kansallispuiston järjestyssääntöihin ei tule tältä osin isoja muutoksia.
Mitä pitää ottaa huomioon kun lähtee pyörällä Hossan maisemiin?
”Varaudu siihen, että pyöräily häiriintyy erittäin kauniista maisemista. Polut kulkevat vesistöjen ja harjujen ympärillä. Ne ovat tilavia, aukeita, ja näkyvyys on hyvä”, Kaakinen sanoo.
”Harjunousuissa riittää kiivettävää mutta aina ne ponnistelut palkitaan ylhäällä hienoilla maisemilla.”
Lähden pyöräilemään polkuja parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Putosin nuorena pyörän selästä sillalta alas, ja jostain kumman syystä en ole sen jälkeen maastopyöräillyt.
Saan oppaakseni konkarin, Metsähallituksen Veikko Virkkusen.
Luontokeskukselta on lyhyt matka Iikosken sillalle. Sieltä matka jatkuu rantoja myötäilevää polkua Huosiusjärvelle.
”Maastopyöräilijät ovat innoissaan päästessään tällaisiin paikkoihin muun muassa vesistöjen läheisyyden ja polveilevien polkujen takia”, Virkkunen sanoo.
Huomio kiinnittyy luontoon ja maisemiin, jolloin tunne rasituksesta vähenee. Metsähallituksella on toive, että tänne tullaan fiilistelemään retkeilypohjalta eikä vain ahmimaan kilometrejä.
[/one_half]
[one_half_last]
[/one_half_last]
Aloittelijoille suunnitellaan vajaan 10 kilometrin Kämppäkartanon kierros ja kokeneemmille esimerkiksi 14 kilometrin Kokalmuksen kierros. Aktiiviharrastajille tarjotaan koko kansallispuiston kiertävä, noin 50 kilometrin reitti.
Osa reiteistä saadaan valmiiksi avajaisiin mennessä.
[one_half]
Uusi aikakausi, uudet tuulet
Metsähallituksen työntekijöillä on nyt täysi tohina päällä Hossassa, vaikka kaiken valmiiksi saamiseen onkin pari vuotta aikaa. Kansallispuiston avajaisia vietetään 17.6.2017 ja pääkohteiden tulee olla silloin valmiina.
Hossan luontokeskus remontoidaan syksyn 2016 aikana ja ovet avataan tammikuussa.
Luontokeskuksen yrittäjät Timo Korhonen ja Ari Juntunen suunnittelevat uusien mökkien rakentamista viereiselle Karhunkainalon leirintäalueelle, sillä alueella on pula majoitustiloista.
Öllörijärven rannalla sijaitsevan Karhunkainalon perällä on sukeltajien tukikohta ja harjoituspaikka. Veden alla on useita sukeltajille tarkoitettuja lavoja kolmesta metristä 30 metrin syvyyteen asti. Kirkas vesi houkuttelee tänne sukeltajien lisäksi isoja ahvenparvia.
[/one_half][one_half_last]
ESTEETTÖMYYS
Esteettömyys on isossa roolissa Hossan kansallispuistossa. Esteettömällä polulla pystyy kulkemaan pyörätuolilla ja rollaattorilla. Polut päällystetään kivituhkalla. Reiteistä hyötyvät myös ikääntyvä väestö ja lapsiperheet.
Muikkupurolle tehdään esteetön polku, samoin Lihapyörteen parkkipaikalta sen laavulle. Laavun eteen joelle rakennetaan kalastuslaituri, jonne pääsee pyörätuolilla. Neljässä vuokrakämpässä on pyörätuolilla kulkeville soveltuvat tilat.
Värikallion uusi katselulava mahdollistaa sen, että liikuntarajoitteinen henkilö pystyy nousemaan veneestä lavalle avustajan auttamana.
[/one_half_last]
Timo Korhosen mukaan 75 prosenttia kotimaisista asiakkaista tulee Hossaan kalastamaan. Uusin suunnitelma kansallispuiston rajauksesta miellyttää Korhosta koska muun muassa Hossan joella voidaan jatkaa taimenistutuksia.
Ainakin toistaiseksi Hossan kirjolohitriplan luvalla saa kalastaa kolmella kirjolohi-istutuksin hoidetulla lammella.
Lähden kalastusopas Tarmo Karvosen kanssa testaamaan kalavesiä kirkkaalle suppalammelle, Umpi-Valkeaiselle kesäkuun iltana.
Tunnin uistelun saaliina on pieni taimen, kaksi harjusta ja irti päässyt, tunnistamaton kala. Lopuksi hieman jigaamista. Näen veneestä pohjan ja värikkään jigin liikkeet, vaikka syvyyttä on neljästä viiteen metriin.
Myöhemmin selviää, että Karvosen ukki, poromies Toivo, oli aikoinaan Urho Kekkosen kanssa tekemisissä Hossassa. Apu-lehden vuoden 1973 haastattelussa Toivo ystäviensä kanssa suunnittelee jo kämpän paikkaa presidentin eläkevuosille Hossan saloille. Kekkosen rakkaudentunnustus aluetta kohtaan otettiin vakavasti.
Nyt paikallisten sinnikkyys ja vahva tahto luonnon säilyttämiseksi palkitaan.
Suomussalmen kunnanjohtaja Asta Tolonen on äärimmäisen onnellinen, sillä hän on tehnyt työryhmän kanssa kovasti töitä unelmansa eteen.
Uuden brändin eli kansallispuiston sekä palveluiden kautta haetaan uutta nousua. Yksi aikakausi on takana ja uusi alkaa. Aurinko paistaa Kainuuseen ja Koillismaalle.
HOSSA
- Sijaitsee Suomussalmen kunnassa. Pohjoisosan kanjonijärvi Julma-Ölkky sijaitsee Kuusamossa
- Pinta-ala 11 km²
- Hossan luontokeskus on kiinni 12.9.2016 alkaen maaliskuun 2017 alkuun asti remontin takia.
- Leirintä- ja asuntovaunualue Karhunkainalo sijaitsee luontokeskuksen vieressä Öllörijärven rannalla.
- Yli 100 km merkittyjä patikkareittejä
- Alueella on 12 laavua ja 15 erillistä tulentekopaikkaa, telttailualue Jatkonjärvellä
- 5 autiotupaa, 9 vuokrakämppää
- Soutuveneitä, kanootteja, kajakkeja, maastopyöriä sekä lumikenkiä voi vuokrata luontokeskukselta
- Tulevan kansallispuiston läheisyydessä Hossan Lumo Camping –leirintäalue (ent. Erä-Hossa) www.hossanlumo.fi
- Päiväretkikohde Hossa poropuisto (ravintola, porotila): www.hossanporopuisto.fi
- 20 kilometrin päässä Hossan luontokeskuksesta karhunkatselua piilokojusta käsin [email protected]
www.luontoon.fi/hossa
www.hossa.fi
